Kolmen Kylän Talo

Kolmen Kylän Talo on tunnelmallinen, 1900-luvun alussa rakennettu, mutta tekniikaltaan modernisoitu, lämminhenkinen ja tunnelmallinen rakennus, joka sopii monenlaiseen toimintaan. Talo sopii niin juhlatilaksi kuin kokousten tai konserttien pitämiseen. Talon rakenteesta johtuen salin akustiikka on upea.

Iso sali

Kylätalon isossa salissa on tilaa maksimissaan 80 hengelle paikkajärjestelystä riippuen. Yllä olevalla tyylillä saadaan esimerkiksi järjestettyä noin 60 hengen hääjuhla, jossa kaikilla on oma pöytäpaikka ruokailua varten. Suuremmissa tilaisuuksissa, esimerkiksi konserteissa, on mahdollista järjestää pelkkiä istumapaikkoja tätä enemmänkin.

Ison salin tekniikkaan kuuluu äänentoistolaitteisto, videoprojektori, valkokangas sekä langaton nettiyhteys.

Pieni sali

Pientä salia käytetään yleensä tarjoilun apuna. Sinne voidaan kattaa esimerkiksi seisova pöytä tai kahvitukset. Pieni sali on avara ja kaunis. Perinteiset ikkunat tuovat runsaasti valoa tilaan.

Keittiö

Keittiötila on moderni ja toimiva. Talon kunnostuksen yhteydessä myös sen tekniikka uusittiin ja varustukseen kuuluukin runsaasti kylmätilaa, astioita, kahvinkeittovälineet sekä ruokailuvälineitä. Mikroaaltouuni sekä sähköuuni täydentävät varustusta ja tiskitkin voi pestä astianpesukoneessa. Erillistä sivupöytää voidaan käyttää laskutasona tai vaikkapa pienimuotoiseen ruoanvalmistukseen. Keittiöstä pääsee suoraan ulos talon päätyyn. Siellä sijaitsee kesäaikaan käytössä olevia istumapaikkoja sekä jäteastia ulkovaraston takana.

Esteettömyys

Toistaiseksi Kylätalo ei ole esteetön rakennus. Käynnissä on kuitenkin rakennusprojekti, jossa talolle rakennetaan invaramppi. Kerromme tästä lisää vuoden mittaan, kunhan projekti etenee.

Juho Alhonpää: Historiaa

Minun tekisi mieleni kertoa jotain tästä Hormiston rukoushuoneen alkuvaiheesta. Ensimmäinen kokous oli vuonna 1935 Kalle Kosken suulilla. Se suuli on vieläkin samalla paikalla. Kokouksessa valittiin kuuden hengen johtokunta. Johtokunta oli sitä mieltä, että rukoushuone olisi saatava Hormiston vaiheille. Kalle Koski olisi antanut rukoushuoneelle tontin paikan siltä paikalta, missä on nyt Lammisen saha. Rahasta ei ollut tietoa, eikä rakennusaineista. Päätettiin ruveta pitämään ompeluseuroja taloissa vielä samana talvena. Myös rovasti Perheentupa oli mukana. Alkuun ompeluseuroissa kerättiin kolehtia. Pantiin listat kiertämään ja saatiinkin rahaa, eräässä talossa oli isäntä laittanut 50 markkaa. Siitä toimikunnasta joka 1935 kokoontui ovat kaikki muut kuolleet paitsi allekirjoittanut.

Keväällä 1936 aloitettiin Nakkilan vanhan ristikirkon hajottaminen, siitä saatiin rakennusaineet. Rovasti Perheentupa soppi allekirjoittaneelle edellisenä iltana, jos täällä saisi miehiä auttamaan kirkon hajottamisesta, Rakennusaineet tuotiin samalle tontille, missä rukoushuone nyt on.

Juho Takala teki piirustukset. Mielipiteet siitä annettaisiinko rukoushuone seurakunnalle vai ei, jakaantuivat. Kokoonnuttiin sille paikalle missä rakennusaineet olivat ja pidettiin äänestys. Vastaan ei ollut kuin kaksi henkilöä.

Sen jälkeen aloitetiin rakentaminen Nissilän Perikunnalta saadulle tontille. Rakennuksen puutyöt tekivät Oskari Suominen, Jooseppi Peltola, Lauri Korpela ja Kalle Lintikko. Muurauksen teki Frans Peltola ja pelityöt peltiseppä Reponen. Työt tehtiin päiväpalkalla, joka on pienempi kuin nykyisen kirvesmiehen tuntipalkka. Kivityön teki Satola ja rappusten puomit Paavo Hakala. Rakennus oli vesikatossa vielä saman vuoden puolella.

Keväällä 1937 tehtiin talkootöillä sisustus, rakennusaineet kuitenkin loppuivat, tarvittiin 3 yli kymmenen metriä pitkää puuta. Tarvittavat puut saatiin Nakkilan Puulta Teilään metsästä, Kiukaisten rajalta. Helon miehet kaasivat puut ja toivat tien viereen, mistä allekirjoittanut toi ne kaksilla perättäisillä sontarattailla. Jooseppi Kivelä veisti puut tontilla hirsiksi. Nakkilasta pukutehtaalta saatiin kolme hevoskuormaa irtopehkua, jota oli noutamassa Semmi Suonpää, Eino Männistä ja allekirjoittanut. Myös sammaleita kerättiin fylliaineeksi. Ikkunoita mataloitiin ja isot ovet on tehty vanhaan kirkkoon Juho Kustaa Viren ja nikkari Jaakkola. Sillä paikalla missä kirkkoa rakennettiin aineiksi oli vielä kelteitä. Niissä sai ruveta tekemään käsitöinä ovia… nuorempi sai ovet ennen valmiiksi ja vanhempi oli pahoillaan kun nuorempi voitti.

Pikkujouluna 1937 oli rukoushuoneen vihkiäiset. Joulupäivän iltana pidettiin jumalanpalvelus Rukoushuoneella. Se oli täynnä väkeä. Muuta kertaa ei ole joulupäiväniltana ollutkaan. Rukoushuoneen valmistumisvaiheessa muutamat paikkakuntalaiset lahjoittivat satamarkkasen ja 30-vuotisjuhlassa luettiin kolmenpöytäkirjaa, mutta sitä pöytäkirjaa, jossa lahjoittajan nimet olivat, ei luettu. Nyt pöytäkirjoista ei tiedetä missä ne ovat. 40 –vuotisjuhlassa oli kirjoituksia, että Rukoushuone olisi rakennettu talkootöillä ja että Pyssykangas ja Punapakka olisivat olleet auttamassa. Punapakka ei ollut mukana, se kuului vielä silloin Kiukaisiin.

Emäntä ja isäntä Palojoki lahjoittivat Nakkilan kirkolle kattokruunun ja emäntä esitti allekirjoittaneelle, että kattokruunu laitettaiisiin Rukoushuoneelle alkupäähän, missä se nyt on. Taulu, joka on nyt pikkusalin seinällä, on Toini Huovarin tekemä. Nakkilassa ennen olleesta rukoushuoneesta saatiin taulu isoon saliin. Aarne Valjala toi sen taulun sieltä. Siellä oli myös kirkkoneuvoston jäseniä ja rovasti Vuorinen. Vuorinen sanoi Lauri Heininälle, joka oli silloin kirkon isännöitsijä, että ”mene sinä edeltä kun olet kirkonisä”.

Yhdistyksen silloinen sihteeri Aira Luttinen sai tekstin ja kuvan Sirpa Tarmolta, Tapaninpäivän Sanajumalanpalveluksessa 2024